Korean Ystävät 2/2016 ilmestynyt

  • In Memoriam: Pekka Leppänen
  • Historiallinen puoluekokous
  • SKS:n vuosikokous 2016
  • Korean kirjastojen historiaa
  • Metsien istutus käynnissä
  • Jääkiekkokuulumisia

--

Lue Korean niemimaan uusimmat kuulumiset täältä!

Aiemmat numerot on luettavissa lehtiarkistosta.

Pohjois-Korea ei ollut Bangladeshin keskuspankkiin kohdistuneen verkkohyökkäyksen takana

YLE uutisoi torstaina (16.6.2016) maaliskuussa Bangladeshin keskuspankkiin kohdistuneesta hyökkäyksestä, jossa yritettiin viedä lähes miljardi dollaria. Tietoturvayhtiö Symantecin mukaan pankkijärjestelmään kohdistuneen hyökkäyksen taustalla on Lazarus-nimellä kutsuttu verkkorikollisryhmä, joka on yhdistetty Pohjois-Koreaan. Ryhmä on liitetty muun muassa vuonna 2014 Sony Pictures Entertainment -yhtiöön kohdistettuihin verkkohyökkäyksiin. F-Securen tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen mukaan pankkiverkkohyökkäyksestä löytyy linkki toiseen hyökkäykseen, joka nähtiin joulukuussa 2014 ja joka kohdistui Sony Pictures -elokuvastudiota vastaan. Samaa salausavainta, jota käytettiin Sony Pictures -hyökkäyksessä, käytettiin myös näissä SWIFT-hyökkäyksissä.

USA:n hallitus syytti tuolloin Sony Picturesiin kohdistuneesta hyökkäyksestä KDKT:aa, tosin ilman minkäänlaisia todisteita. Tämän USA:n syytöksen perusteella YLE antaa ymmärtää Bangladeshin keskuspankkiinkin kohdistuneen hyökkäyksen takana olevan KDKT:n valtion.

Sonya vastaan tehty kyberhyökkäys ei ollut pohjoiskorealaista käsialaa


Vuoden vaihteessa 2014 kohistiin amerikkalaisesta elokuvasta, jossa toimittajakaksikko yrittää salamurhata KDKT:n päämiehen Kim Jong Unin sekä elokuvan tuotantoyhtiö Sonyyn kohdistuneesta tietomurrosta.

Amerikkalaisten mukaan tietomurron takana olisi KDKT:n valtio ja Obaman hallinto yritti jälleen lisätä KDKT:n terrorismia tukevien valtioiden listalle. KDKT:n hallitus kiisti osallisuutensa ja tarjosi amerikkalaisille apua sen selvittämiseksi, kuka hyökkäyksen takana on. Amerikkalaiset luonnollisesti kieltäytyivät KDKT:n tarjoamasta avusta. Totuutta ei ollut tarpeen selvittää.

USA:lla ei ollut todisteita asiasta, itse asiassa kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että KDKT ei ole hyökkäyksen takana. Siitä huolimatta koko läntinen lehdistö piti yllä valheellista kuvaa siitä, että KDKT olisi syyllinen.

Nyt esiin noussut tapaus noudattaa samaa kaavaa kuin aiemmin esimerkiksi eteläkorealaisen sota-aluksen Cheonanin uppoaminen tai väitteet Kim Jong Unin entisen tyttöystävän teloittamisesta; kaikki tapaukset on pystytty osoittamaan valheellisiksi, mutta silti ne nousevat aika-ajoin esiin länsimaisessa lehdistössä osoituksena KDKT:n epäluotettavuudesta.

Miksi KDKTaa koskevat valheelliset uutiset elävät jatkuvasti mediassa?

Yleisen mielipiteen kääntyminen KDKT:aa vastaan oikeuttaa Yhdysvaltojen vahvan sotilaallisen roolin Koillis-Aasiassa. Jos KDKT:n suhteet Japanin ja Etelä-Korean kanssa normalisoituisivat, USA menettäisi oikeuden säilyttää sotilaallisen läsnäolonsa näissä maissa, niin epäsuosittuja USA:n tukikohdat on. USA haluaa säilyttää sotilaallisen läsnäolonsa Koillis-Aasiassa ylläpitämällä KDKT:n uhkaa. Todellinen uhka KDKT ei ole. Se on hyvin USA:n, Japanin ja Etelä-Korean hallitusten tiedossa.

Juha Kieksi

Korean työväenpuolueen seitsemäs edustajakokous pidettiin
Pjongjangissa

Korean Työväenpuolueen 7. edustajakokous pidettiin Pjongjangissa toukokuun alussa.
Tilaisuus oli historiallinen, sillä edellinen edustajakokous pidettiin 1980-­luvulla. Toki
pienempiä puoluekokouksia on pidetty säännöllisesti tässäkin välissä.

Laajamittaisen edustajakokouksen järjestäminen kertoo siitä, että korealaisen yhteiskunnan
voidaan katsoa saavuttaneen vakaan, eteenpäin suuntautuneen aseman 1990-­luvun alusta
saakka vaivanneiden vaikeiden vuosien jälkeen.

1990-­luvun puolivälin jälkeen silloinen pääsihteeri Kim Jong Il kehitti puolueen linjaksi
Songun-­politiikan, jonka mukaisesti Korean kansan armeija on kaikkein voimakkain
vallankumousta edistävä voima. Tämä linjaus oli välttämätön Itä­-Euroopan sosialismin
romahduksesta ja samaan aikaan ajoittuneista lukuisista luonnonkatastrofeista
selviämiseksi. Kokemus osoittaa, että linjaus oli täysin oikea.

Presidentti Kim Il Sungin 100-­vuotisjuhlien aikaan muutama vuosi sitten korealaiset jo
epävirallisesti mainitsivat, että kohta voi olla aika tulkita uudelleen tilannetta Korean
demokraattisessa kansantasavallassa. Tämän puoluekokouksen järjestäminen kertoo juuri
tästä tilanteen muuttumisesta. Poikkeuksellisten aikojen jälkeen työväenluokan puolue on
jälleen voimakkain vallankumousta eteenpäin vievä voima. Puoluekokous kertoo siis
tilanteen vakiintumisesta.


Edustajakokouksen edustajat ovat läpileikkaus Korean kansasta

Korean työväenpuolueen edustajakokouksen edustajat edustivat kattavasti eri
kansanryhmiä. Kokousedustajia oli kaikkiaan 3467 henkilöä.

­ Näistä 1545 oli puolueen poliittisia virkamiehiä, 719 hallintovirkamiehiä, 423 valtion hallinnosta ja taloushallinnosta, 52 työväenjärjestöistä, 112 tieteen, koulutuksen, terveyden, median, kulttuurin ja taiteen edustajia, 786 perustuotantotyöläisiä, 6 japanilaisvastaisen taistelun veteraania ja 24 Korean sodan pitkäaikaisvankia. Naisia oli 315 henkilöä. Lisäksi seuraajia oli 1387 henkilöä mm. kahdesta muusta KDKT:n puolueesta; Korean sosiaalidemokraattisesta puolueesta ja Chondoistisesta uskontopuolueesta.

Avauspuheessa Korean työväenpuolueen ensimmäinen sihteeri Kim Jong Un kertoi laajasti
yhteiskunnan kehityksestä kuluneiden vuosikymmenten aikana. Hän totesi, että Juche­aate
on osoittanut voimansa ja lopullisesti vakiintunut vaikeiden vuosikymmenten jälkeen.

Eurooppalaisen sosialismin romahdusta on seurannut imperialismin merkittävä
voimistuminen. Korean pakotteet ja KDKT:a uhkaavat provokaatiot ovat yksi osoitus
imperialismin voimistumisesta.

Kim Jong Un kiitti myös puoluekokousta edeltäneeseen 70. päivän kampanjaan
osallistuneita henkilöitä. Kampanjan tarkoitus oli voimistaa eri teollisuudenaloja ja tämä
onnistui suunnitellusti. Kampanjasta muodostui merkittävä Korean kansan yhtenäisyyden
osoitus. Kampanjan aikana vahvistettiin vesivoimalaitoksia, hiilikaivoksia, metallurgista
teollisuutta ja raideliikennettä samoin kuin kemianteollisuutta, rakennustarviketeollisuutta,
kevyttä teollisuutta ja maatalouden uudistamista. Samantyyppisistä kampanjoista
korealaisilla on kokemusta menneiltä vuosilta. Ponnistelut yhteisen hyvinvoinnin
parantamiseksi lisäävät yhteishenkeä ja taistelutahtoa.

Ensimmäinen sihteeri Kim Jong Un piti kongressissa myös laajan tilannekatsauksen
käsitellen poliittista tilannetta ja vallankumouksen rakennustyön etenemistä. Hän painotti
kansan ja puolueen saumatonta yksimielisyyttä ja toisti puolueen strategisen linjauksen
nuorison kouluttamiseksi vallankumouksellisiksi. Kim Jong Un korosti myös kolmen
vallankumouksen edistämisen välttämättömyyttä: ideologisen, teknisen ja
kulttuurivallankumouksen. Tieteeseen ja koulutukseen on panostettava edelleen
riippumattoman kansantalouden rakentamiseksi. Tavoitteena on rakentaa Koreasta
riippumattoman talouden jättiläinen. Tämä ei voi onnistua, ellei koko kansa omaksu
puolueen sosialistista ideologiaa.

Merkittävä linjaus oli myös se, että talous on vakiintunut siinä määrin, että talouden
5-vuotissuunnittelu voidaan aloittaa uudelleen (2016­-2020). 1990-­luvun alkuun Koreassa
noudatettiin 7-­vuotissuunnitelmia, mutta talouden taantumisen myötä pitkän aikavälin
suunnittelusta jouduttiin luopumaan. Nyt siis on aika palata tämän tyyppiseen suunnitteluun.
Kim Jong Un korosti lopuksi, että puolueen tavoitteena on maailma ilman sotia ja
aggressiota, ja että sekä puolue että valtio tulee työskentelemään alueellisen ja globaalin
rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. KDKT haluaa myös edistää ydinaseettoman
maailman toteuttamista.

Kim Jong Un korosti, että KDKT haluaa normalisoida suhteet ulkovaltojen kanssa. Tämä
kuitenkin edellyttää, että KDKT:n suvereniteetti itsenäisenä ja riippumattomana valtiona tun-nustetaan.

In Memoriam Pekka Leppänen (1945-2016)

Suomi-Korea-seuran kunniapuheenjohtaja Pekka Leppänen menehtyi syöpään pääsiäissunnuntaina 2016. Leppänen oli syntynyt Keski-Suomessa Konnevedellä 17. elokuuta 1945.


Leppänen oli poliittinen vaikuttaja. Hän ehti vaikuttaa Eduskunnassa, kunnallispolitiikassa ja useissa eri järjestöissä. Hänet valittiin ensikertaa valtuustoon 1970. Hän vaikutti kunnallispolitiikassa käytännössä kuolemaansa saakka. Mielenkiintoinen vaihe oli kaupunginhallituksen puheenjohtajuus. Kansanedustajana Leppänen istui 16 vuotta, vuosina 1983-1999. Eduskunnassa näin läheltä, kuinka perusteellisella otteella ja vahvalla innostuksella hän suhtautui kansanedustajan työhönsä.

On helppo yhtyä maakunnassa esitettyyn arvioon Pekasta suurena ihmisenä. Me muistamme hänet pelinrakentajana, jonka toimintaa leimasi rehtiys ja tasapuolisuus. Välittömällä ja rauhallisella olemuksella Pekka selvitti usein vaativia tilanteita ja saavutti monenlaisten ihmisten luottamuksen. Oikeudenmukainen ja sitkeä toiminta vei hänet kansanedustajaksi ja varmisti neljä menestyksen värittämää kautta kansanedustajana. Parhaiten Pekkaa kuvaava sana on yhteistyö.

Pekka tunnettiin sovittelijana, joka oli turhanpäiväisten kiistojen ja juorujen ulkopuolella. Hän käytti aikansa tavoitteiden asettamiseen ja keinojen keksimiseen, miten näitä tavoitteita voidaan saavuttaa. Tämä järkeily ei rajoittunut pelkästään poliittiseen toimintaan vaan näkyi myös järjestöelämässä. Pekka oli mukana ystävyysseuratyössä sekä erilaisissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä järjestöissä, pitkäaikaisimpana mukana olo Suolahden Urhon toiminnassa.

Pekka valittiin Suomi-Korea-seuran puheenjohtajaksi 1980-luvulla. Hän toimi puheenjohtajana vuoteen 2006, jolloin hänet nostettiin kunniapuheenjohtajaksi. Samalla seuran säännöt uudistettiin. Uusien sääntöjen mukaan yksi henkilö kerrallaan voi olla seuran kunniapuheenjohtaja. Pekka kuului niihin suomalaisiin, jotka olivat henkilökohtaisesti tavanneet presidentti Kim Il Sungin.

Koreassa Pekka nautti suurta arvostusta ja luottamusta. Korkeiden kunniamitalien lisäksi hänellä oli laaja vaikutusvaltaisten ystävien verkosto, joka piti säännöllisesti yhteyttä kirjeiden ja korttien muodossa. Pekan vierailut Koreassa olivat joka kerta suuren mediahuomion kohde. Näkyvimmin Pekka nousi korealaisten tiedotusvälineiden kautta kansalaisten tietoisuuteen vuoden 1989 Kansainvälisten nuorisofestivaalien aikaan ja vuonna 1997, kun hän johti suomalaisen parlamentaarikkovaltuuskunnan Koreaan samaan aikaan kun Lauri Jakkilan Via Dolorosa -järjestö toimitti valtavan määrän ruoka-apua Pohjois-Koreaan.

Korulauseita vilisevien juhlapuheiden sijaan Pekka keskittyi Korea-suhteissaan tulokselliseen yhteistyöhön ja oikeaan tekemiseen. Hänen innostustaan kaukaisen ystävämaan tukemiseen ja korealaisen sosialismin saavutusten korostamiseen pidettiin joskus yllättävänä ja erikoisena. Hän ei antanut tällaisen ihmettelyn hidastaa vauhtia marssilla, jonka suunta oli hänellä kirkkaana mielessä.

Koreasta saapuneet lukuisat suruadressit ja viestit osoittavat, että korealaiset eivät koskaan unohda Pekan toimintaa. Pekan saavutukset ja muisto elävät Koreassa vahvana. Kaunis keskisuomalainen järvimaisema koristaa matkamiehen hautakiveä Suolahden hautausmaalla.

Tapani Salonen

SKS:n vuosikokous Hermannin kerholla 7.4.2016

Suomi-Korea-seura tapasi Hermannin kerholla 7. huhtikuuta sääntömääräisen vuosikokouksen tiimoilta, jonne saapui 11 osanottajaa.

Kokouksen alkuun kuultiin vuoden 2015 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto. Lausunnossa painotettiin varainhankintaa, johon meneillään olevan toimintavuoden resursseja on suunnattava entistä aktiivisemmin. Näin seura pystyy jatkossakin järjestämään jäsentapahtumia ja tiedottamaan Korean niemimaan asioista. Hallitus päättikin miettiä uusia varainhankinnan keinoja.

Vuoden 2017 jäsenmaksuksi pääsettiin 20 euroa, nuorisojäsenmaksun pysyessä 7 eurossa. Korean Ystävät -lehden jakelu jatkuu neljännesvuosittain, ja julkaisun sisältöä tullaan kehittämään entisestään, jotta se vastaisi vieläkin paremmin jäsenten tarpeisiin.

Kokouksessa keskusteltiin lisäksi yhteistyöstä sekä koti- että ulkomaalaisten tahojen kanssa. Erityisesti kumppanuus pohjoismaisten Korea-ystävyysseurojen kanssa tulee syventymään, ja seura lähettää jatkossakin delegaation KDKT:n Tukholman suurlähetystön vastaanotoille. Kesälle on alustavasti suunniteltu tapaamista Ruotsin, Tanskan ja Norjan Korea-seurojen kanssa, sekä syksylle kotimaista jäsentapahtumaa. Tarkoituksena on järjestää myös korealaisen arkielämän ja ruokakulttuurin esittelyiltamia. Syksyllä on tiedossa seuran jäsenmatka Korean demokraattiseen kansantasavaltaan.

Hallitukseen vain vähän muutoksia

Pekka Kotkasaari valittiin hallituksen yksimielisellä päätöksellä Suomi-Korea-seuran puheenjohtajaksi myös vuodelle 2016. Varapuheenjohtajina jatkavat Tommi Lievemaa ja Pasi Ranki. Sihteerinä jatkaa Juha Kieksi ja toiminnantarkastajana Jari Jussila.

Hallituksen jäsenistö pysyy muilta osin samana, mutta aiemmin varajäsenenä ollut Tauno Tyllinen nousee Antti Siika-ahon tilalle varsinaiseksi jäseneksi. Muut hallituksen jäsenet toimintavuonna 2016 ovat Heiskanen Cilla, Helaseppä Kari, Kautto Hannu, Kyro Antti, Lievemaa Tommi, Ranki Pasi, Salonen Tapani, Talikka Jorma sekä Welling Reino.

Korean Ystävät 1/2016 ilmestynyt

  • Kwangmyongsong 4 -satelliitin laukaisu
  • Amerikkalainen sotilas loikkasi Pohjois-Koreaan
  • Suomi-Korea-seura Matkamessuilla
  • Korean kirjapainon historiaa
  • Fida: kehityshankkeiden ohjaamisesta
  • --

    Lue Korean niemimaan uusimmat kuulumiset täältä!

    Aiemmat numerot on luettavissa lehtiarkistosta.

    Suomi-Korea-seura esillä mediassa viime aikoina

    Suomi-Korea-seura jatkoi monivuotista perinnettään ja oli tänäkin vuonna edustettuna Matkamessuilla ystävyysseurojen osastolla. Paikalla kävi runsaasti sekä Etelä- että Pohjois-Koreasta kiinnostuneita ihmisiä, ja keskustelu oli vilkasta. Saimme seuran toimintaan mukaan myös uusia jäseniä.

    Seuran sihteeriä, Juha Kieksiä haastateltiin useaan otteeseen, ja kiinnostus Korean demokraattista kansantasavaltaa kohtaan on jatkunut edelleen. Ohessa linkkejä viimeaikaisiin juttuihin.

    Suomi-Korea-seura löytyy nyt myös Facebookista. Sivu toivottaa tervetulleeksi kaikki Koreasta kiinnostuneet! Löydät Facebookista kuvia myös seuran järjestämistä tilaisuuksista.

    KDKT:n delegaatio Suomi-Korea-seuran vieraana

    Sunnuntaina 6.9. seminaarin jälkeen Suomi-Korea-seura järjesti ulkomaalaisille delegaateille mahdollisuuden tutustua suomalaiseen luontoon puheenjohtaja Pekka Kotkasaaren mökillä, sekä jatkaa kokemusten vaihtoa epävirallisemmissa merkeissä. Ulkomaalaiset delegaatit olivat kovin ihastuneita suomalaiseen maaseutuun ja ihmettelivät mm. metsien runsautta ja harvaa asutusta. Monissa Euroopan maissahan alkuperäistä metsää on kovin vähän jos ollenkaan.

    Keskusteluissa sivuttiin mm. KDKT ystävyysseuratyön haasteita eri Euroopan maissa. Usein tämä ystävyystyö tasa-arvoisen vuoropuhelun rakentamiseksi KDKT:n ja Euroopan maiden välillä sekä KDKT:aa koskevan tiedon lisääminen ei ole Euroopan valtaapitävien mieleen.

    Seminaarin ja retkipäivän jälkeen korealaisella delegaatiolla oli tilaisuus viettää maassamme vielä nelisen päivää.

    Tänä aikana he vierailivat mm. Savonlinnassa, jossa luontokuvaaja ja dokumentaristi Juha Taskinen esitteli heille tuotantoaan ja vei delegaation veneretkelle Saimaalle. Samassa yhteydessä sovittiin periaatteista, miten luontodokumentin tekeminen olisi mahdollista KDKT:ssa.

    Jämsässä seuran pitkäaikainen aktiivi ja taloudenhoitaja Reino Welling esitteli kaupunkia ja valtuuskunta osallistui Jämsän kaupungin tarjoamalle ja valtuuston varapuheenjohtajan isännöimälle lounaalle. Lounaalla keskusteltiin monipuolisesti aluetaloudesta sekä mahdollisuuksista kehittää Jämsän seutua.

    Korealainen delegaatio oli pannut merkille alueen rauhallisuuden ja mahdollisuudet esim. matkailun kehittämiseen. Tähän todellisuudessa panostetaankin mm. Himoksen alueen kehittämisessä. Korealaiset ehdottivat myös yhteistyön lisäämistä Jämsän seudulla Suomen ja KDKT:n välillä.
    Porvoossa valtuuskunta tutustui kulttuurijohtajan opastuksella Taidetalon toimintaan. Tilaisuudessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluita kulttuurivaihdon mahdollisuuksista, jotka toivottavasti konkretisoituvat tulevaisuudessa. Valtuuskunnan johtaja toveri Ryu painotti, että vaikka KDKT:aa sanotaan maailman sulkeutuneimmaksi valtioksi, tämä ei pidä todellisuudessa paikkaansa. Korealaiset haluavat tehdä kaikkien kanssa yhteistyötä kunhan yhteistyö lähtee tasa-arvoisuuden pohjalta. Kulttuurin saralla tälle yhteistyölle on monia mahdollisuuksia ja pitäisikin päästä sanoista tekoihin.

    Porvoossa seurueen mukana oli myös norjalainen performanssitaiteilija Morten Treevik, joka on tehnyt pohjoiskorealaisten kanssa merkittävää yhteistyötä vuosien ajan. Morten Treeviikin kertomat esimerkit konkretisoivat yhteistyön mahdollisuuksia ja osoittivat, ettei yhteistyö ole erityisen vaikeaa jos halua löytyy. Treeviikin uusista projekteista mainittakoon kesällä 2016 pidettävät taidetyöpajat Pjongjangissa. Näissä korealaiset ja eurooppalaiset taiteilijat tekevät taidetta yhdessä ja työpaja huipentuu yhteiseen taidenäyttelyyn.

    Porvoossa valtuuskunta vieraili myös Kommunistien liiton puheenjohtajan Kalevi Wahrmanin luona. Keskusteluissa nousi esiin Kommunistien liiton ja Korean työväenpuolueen hyvät ja tiiviit suhteet. Wahrman valotti korealaisille tovereille Suomen poliittista tilannetta ja työväenluokan haasteita.

    Keskiviikkona 9.9 vietettiin KDKT:n 67. itsenäisyyspäivää Kommunistisen työväenpuolueen järjestämän juhlatilaisuuden merkeissä.

    Korealainen delegaatio palasi kotiinsa torstaina 10.9. Valtuuskunnan johtaja piti vierailua onnistuneena ja totesi, että viikossa alkaa jo saada käsityksen millainen maa Suomi on. Suomalaiset ja korealaiset ovat luonteeltaan samankaltaisia, joten heidän kanssaan on helppo ystävystyä ja mutkatonta tulla toimeen.

    Suomi-Korea-seuran 45-vuotis taivalta juhlittiin Kirjan talolla 5.9.


    Seuran 45v. juhlat järjestettiin Kirjan talolla Helsingissä heti Korea-seminaarin jälkeen. Lyhyellä väliajalla seuran aktiivijäsenet järjestelivät seminaaritilan pikaisesti juhlavammaksi, ja seminaarin aikana Kirjan talon keittiössä valmistettuja korealaisia ruokia kannettiin tarjolle juhlaväen nautittavaksi.

    Pääkokkina toimi suurlähetystön konsulin vaimo, jolta seuran jäsenet saivat perinpohjaista ohjeistusta korealaisen ruuan saloihin. Työtä oli paljon ja jokaisen raaka-ainepalan oli täytettävä tarkat laatuvaatimukset. Lopputulos oli kuitenkin sen arvoinen, ja vieraat olivat tyytyväisiä tarjottaviin.

    Iltajuhlassa palkittiin seuran pitkäaikainen toimija, kunniapuheenjohtaja Pekka Leppänen, jolle Korean DKT:n delegaatti luovutti ansiomitalin sekä ystävyyden kunniamerkin. Hetki oli arvokas, ja koko iltaa kunnioitti myös läsnäolollaan puhallinmusiikkia soittanut Salem Brass Band.

    Ilta jatkui mukavissa tunnelmissa eurooppalaisten ystävien kanssa Ravintola Juttutuvassa.

    Suomi-Korea-seura sai kunnian järjestää Euroopan laajuisen Korea-seminaarin

    Vuonna 2015 Korean vapautuksesta tuli kuluneeksi 70 vuotta, jonka kunniaksi Suomi-Korea-seura järjesti Euroopan laajuisen seminaarin 5.9. Kirjan talolla Helsingissä.

    Seminaariin saapui Korea-ystävyysseurojen ja kommunististen puolueiden edustajia Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Espanjasta ja Puolasta. Paikalle olivat saapuneet myös delegaatio Korean demokraattisesta kansantasavallasta; ulkomaisten kulttuurisuhteiden komitean Euroopan osaston ja Länsi-Euroopan jaoston päälliköt, sekä Tukholman suurlähetystön konsuli vaimoineen.

    Seminaarialustuksissa käsiteltiin Korean niemimaan historiaa, politiikkaa ja KDKT:n saavutuksia 70 vuoden aikana. Monipuolisia näkemyksiä vaihdettiin osallistujien kesken.

    Seminaarin jälkeen Kirjan talolla juhlittiin seuran 45-vuotistaivalta.

    --

    Lue lisää syyskuun seminaarista ja seuran juhlasta Korean Ystävät 3/2015 -lehdestä

    Suomi-Korea-Seura kokoontui vuosikokoukseensa Kirjan talolle Helsingissä torstaina 26.03.2015.

    Kokouksen aluksi kuultiin katsaus seuran kuluneen vuoden toiminnasta ja lähiajan näkymistä. Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 70 Korean niemimaan vapautuksesta ja Korea-seuraa on pyydetty isännöimään merkkipäivän kunniaksi järjestettävää eurooppalaista seminaaria. Syksyllä 2015 Helsingissä järjestettävän seminaarin yhteydessä Seura juhlii samalla 45-vuotista taivaltaan.

    Arirang-illassa tuoksuvat korealaiset herkut. Vapaamuotoisessa ystävyystilaisuudessa tarjoamme muun muassa kimbapeja, kimchiä ja muita Korean ruokakulttuurille tyypillisiä makuja.