Suomen eduskunnan parlamenttivaltuuskunta presidentti Kim Il Sungin vieraana 1982.

Presidentti Kim Il Sung ja suomalaiset

Kirjoitelma

Korean kansan ikuinen presidentti Kim Il Sung on yksi viime vuosisadan merkittävimmistä valtiomiehistä, jonka työ imperialisminvastaisen liikkeen ja globaalin riippumattomuuden hyväksi tunnustetaan ympäri maailmaa. Hänen aatteensa ovat innoittaneet kamppailuun riippumattomuden puolesta ja tehneet tunnetuksi korealaisten pyrkimyksen jaetun maansa rauhanomaiseen jälleenyhdistämiseen.

Presidentti Kim Il Sungin elämä ja aatteet tunnetaan hyvin myös suomalaisten keskuudessa. Tämä on seurausta niistä lukuisista yhteyksistä, joita hänen ja suomalaisten välille vuosikymmenten varrella syntyi. Samalla se on tulosta siitä vahvasta solidaarisuudesta, jota suomalaiset Korean ystävät ovat osoittaneet urhoolliselle Korean kansalle sen kamppaillessa kukoistavan ja yhtenäisen maan hyväksi.

Presidentti Kim Il Sungin syntymästä tulee vuonna 2012 kuluneeksi 100 vuotta. Korean työväenpuolueen pääsihteeri Kim Jong Il kehoitti korealaisia rakentamaan vauraan ja voimakkaan maan, joka ilmentää presidentti Kim Il Sungin kuolemattomia aatteita ja saavutuksia. Pääsihteeri Kim Jong Ilin yllättävä poismeno joulukuussa 2011 ei ole estänyt korealaisia jatkamasta työtään ja tänään he rakentavat kukoistavaa valtiota kenraali Kim Jong Unin johdolla.

Suomalaisten Korean ystävien tuki korealaisten rakennustyölle ja kamppailulle kansallisen jälleenyhdistämisen puolesta on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Tämän tuen tärkeä elementti on solidaarisuustyön historiallisen kontekstin ymmärtäminen, johon liittyy kiinteästi suomalaisten suhde Korean historian suurimpaan johtajaan presidentti Kim Il Sungiin.

Käsillä oleva kirjoitelma julkaistaan hänen syntymänsä 100. vuosipäivän johdosta ja sen toivotaan vahvistavan suomalaisten ystävyyttä ja tukea Korean kansalle, joka rakentaa riippumatonta ja omavaraista maata presidentti Kim Il Sungin suurten aatteiden innoittamana.

1.

Presidentti Kim Il Sungin historia on kiinteästi sidoksissa modernin Korean syntyyn ja kehitykseen. Korea joutui Japanin siirtomaaorjuuteen 1910: maan identiteetti pyrittiin hävittamään kokonaan ja kymmenet tuhannet ihmiset menettivät henkensä raakuuksien seurauksena. Presidentti Kim Il Sung ryhtyi jo varhaisessa vaiheessa organisoimaan vastarintaa japanilaisia vastaan ja tuli tunnetuksi pelottomana sissijohtajana. Hänen johdollaan korealaiset vallankumoukselliset perustivat maan ensimmäisen aseellisen ryhmittymän japanilaisten kolonialismia vastaan.

Kim Il Sungin japanilaisvastaiseen vallankumoustaisteluun liittyy hänen ensimmäinen yhteytensä suomalaisiin. Kommunististen puolueiden yhteistyöelimessä Kominternissa Korean asioista vastasi Suomen kommunistisen liikkeen tunnetuin johtohahmo Otto Wille Kuusinen. Kim Il Sung on muistellut Kominternia ja Kuusista 1990-luvun alussa ilmestyneissä muistelmissaan With The Century.

Korean vapautuminen siirtomaaorjuudesta 1945, maan kolme vuotta myöhemmin tapahtunut jako kahdeksi valtioksi ja tätä seurannut tuhoisa sota vuosina 1950 – 1953 toivat Korean niemimaan suomalaisten tietoisuuteen. Aiemmin Koreaa ei laajemmin tunnettu, vaan se jäi helposti naapureidensa Japanin ja Kiinan varjoon. Korean demokraattisen kansantasavallan perustaminen ja uuden Korean rakentaminen näkyivat lähinnä työväenlehdistössä, mutta sotaa käsiteltiin säännöllisesti kaikissa suomalaisissa tiedotusvälineissä.

Presidentti Kim Il Sungin nimi tuli suomalaisten enemmistön tietoisuuteen viimeistään sodan myötä. Muun muassa Anna-Liisa Mäntykoski julkaisi hänestä suomenkielisen lyhytelämäkerran Suomen kommunistisen puolueen 8. vuosikirjassa vuonna 1952. Kirjoituksessaan Mäntykoski totesi seuraavasti:

“Kim Ir Senin elämä ja Korean kansan vapautustaistelun historia liittyvät lujasti yhteen. Sen vuoksi hän on koko kansansa kunnioittama ja rakastama. Hänen nimensä tunnetaan kaukana Korean rajojen ulkopuolellakin. Koko maailman rauhaarakastavat ihmiset kunnioittavat häntä sankarillisen kansan urhoollisena viisaana johtajana, kansan, joka tänä päivänä käy taistelua rauhan puolesta ase kädessä puolustaen ei vain oman maansa, vaan koko maailman rauhanomaisia kehitysmahdollisuuksia.”

Mäntykosken näkemys presidentti Kim Il Sungista kuvastaa laajemmassa mielessa sitä solidaarista tukea, jota Suomessakin osoitettiin USA:ta vastaan sisukkaasti taistelleita korealaisia kohtaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta artikkelissa on presidentti Kim Il Sungista käytetty venäläinen nimiasu: vielä 1950-luvulla suuri osa Koreaa koskevaa uutisointia saatiin Neuvostoliitosta ja arvatenkin Mäntykoski oli saanut tausta-aineiston artikkeliaan varten sikäläisistä lehdistä.

Korean sodan päättänyttä, vuonna 1953 allekirjoitetttua aseleposopimusta seurannut Korean dkt:n jälleenrakennustyö oli nopeaa. Korean kahtiajako ja USA:n sotilaallinen uhka varjostivat – ja varjostavat edelleen – maan kehitystä. Presidentti Kim Il Sung myönsi vuonna 1958 haastattelun Kansan Uutisille. Siinä hän ilmaisi pyrkimyksensä Korean rauhanomaiseen jälleenyhdistämiseen ja vaati USA:ta lopettamaan provokaationsa. Tiettävästi kyseessä oli hänen ensimmäinen haastattelunsa suomalaiselle tiedotusvälineelle.

2.

Presidentti Kim Il Sungin Juche-aatteeseen pohjautuva Korean jälleenrakennustyö ja korealaisten kamppailu maan jälleenyhdistämiseksi sai kasvavaa huomiota 1960-luvulla. Vietnamin sota, Kiinan kulttuurivallankumous ja Aasian kuohunta yleensäkin saivat suomalaiset kiinnostumaan alueen tapahtumista ja olosuhteista. Tuki imperialismia vastaan kamppaileville kansoille nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi.

Korean dkt:ssa 1969 vieraillut Suomen demokraattisen nuorisoliiton valtuuskunta tapasi presidentti Kim Il Sungin ja tässä yhteydessä hän antoi toistamiseen haastattelun Kansan Uutisille. Suomalaiset tiedustelivat hänen näkemyksiään muun muassa Korean jälleenyhdistämisestä ja Vietnamin sodasta. Vuotta aiemmin amerikkalaisen vakoilulaivan Pueblon tapaus oli ajanut Korean dkt:n ja USA:n lähes sodan partaalle: luonnollisesti tämä aihe nousi haastattelussa päällimmäiseksi. Presidentti Kim Il Sung oli ilmeisen tietoinen Kansan Uutisten roolista kansandemokraattisen liikkeen lehtenä ja välitti terveisensä suomalaisille:

“Käytän tilaisuutta hyväkseni esittääkseni lämpimät terveiseni Suomen kommunisteille ja Suomen työväenluokalle, jotka tukevat aktiivisesti Korean kansan oikeudenmukaista taistelua USA:n imperialististen hyökkääjien karkottamiseksi Etelä-Koreasta ja maan riippumattomaksi yhdistämiseksi."

Presidentti Kim Il Sungin haastattelu julkaistiin Kansan Uutisissa 02. – 03.09.1969 ja kahta vuotta myöhemmin Korean dkt:n kaupallinen edustusto julkaisi sen kirjasena.

Kiinnostus Korean tilannetta kohtaan kasvoi 1970-luvulle tultaessa. Jo vuonna 1968 Suomeen perustettiin pohjoismaiden tiettävästi ensimmäinen Korea-solidaarisuuskomitea, joka osaltaan ryhtyi välittämään tietoa Korean dkt:sta sekä Presidentti Kim Il Sungin työstä ja aatteista. Solidaarisuuskomitean pohjalta perustettiin keväällä 1970 Suomi-Korea-seura. Seuran edustajat lähettivät säännöllisesti tervehdysviestejä presidentti Kim Il Sungille Korean dkt:n kansallisina merkkipäivinä ja seura ryhtyi samoin kääntämään suomeksi hänen keskeisiä puheitaan. Vuonna 1971 seurassa perustettiin ensimmäistä kertaa juhlatoimikunta Presidentti Kim Il Sungin syntymäpäivän kunniaksi. Tämä perinne on jatkunut näihin päiviin asti.

Suomi-Korea-seura on luonteeltaan solidaarisuus- ja ystävyysseura, joten pian yhdistyksen perustamisen jälkeen presidentti Kim Il Sungin elämästä ja aatteista kiinnostuneet ryhtyivät perustamaan hänen nimeään kantavia opintokerhoja. Ensimmäinen opintoryhmä perustettiin 15.04.1971 ja pian niitä syntyi muuallekin. Kim Il Sungin töiden opintokerhoja toimi lisäksi ainakin Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Niissä opiskeltiin Kim Il Sungin Juche-aatetta ja Korean vallankumouksen historiaa sekä keskusteltiin ideologisista kysymyksistä.

Suomessa oli tilausta akateemiselle korealaisen sosialismin tutkimukselle ja Kim Il Sungin teosten opintoryhmät perustivat vuonna 1978 Juche-aatteen opintoyhdistyksen. Yhdistyksen ensimmäinen kansallinen seminaari pidettiin Helsingissä 21.10.1978. Vuotta aiemmin Tokiossa oli perustettu Juche-aatteen kansainvälinen instituutti (International Institute of Juche Idea). Suomalaiset osallistuivat aktiivisesti IIJI:n toimintaan ja vuonna 1978 Pjongjangissa pidetyn maailmankonferenssin yhteydessä edesmennyt Juche-aatteen tutkija, maisteri Tauno-Olavi Huotari tapasi Presidentti Kim Il Sungin. Suomalaisten Juche-aatteen opiskelu kiinnosti ilmeisen kovasti presidenttiä, sillä vuonna 1980 hän otti vastaan opettaja Lasse Tapani Keskisen ja asianajaja Pentti Suksen.  Tuohon aikaan Keskinen ja Suksi olivat Juche-aatteen opintotoiminnan kantavia voimia.

3.

Suomi-Korea-seura oli perustamisestaan lähtien vaatinut Suomea tunnustamaan ja solmimaan diplomaattiset suhteet Korean dkt:aan. Maiden välille oli solmittu kaupalliset suhteet 1971 ja  huhtikuussa 1973 Suomi tunnusti Ruotsin jälkeen toisena läntisen Euroopan maana molemmat Koreat. Samaan aikaan Koreat kävivät kovaa kamppailua asemastaan YK:ssa, jossa niemimaan hankalaa tilannetta käsiteltiin nimellä Korean-kysymys. YK-asian tiimoilta Suomessa helmikuussa 1973 vieraillut pohjoiskorealainen hallitusvaltuuskunta toi mukanaan presidentti Kim Il Sungin henkilökohtaisen kirjeen Tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Kirjeessä käsiteltiin ensisijaisesti Korean-kysymystä, mutta Kim Il Sung ilmaisi myös kiitoksensa Suomen tuesta korealaisten työlle niemimaan jälleenyhdistämiseksi:

“Tahdon ilmaista teille ja Suomen tasavallan hallitukselle syvän kiitokseni hallituksenne osoittamasta tuesta Korean demokraattisen kansantasavallan hallituksen riippumattoman ja rauhanomaisen jälleenyhdistämisen politiikalle sekä Korean kansan taistelulle sen toteuttamiseksi.”

Suomen rooli Korean YK-asiassa nähtiin ilmeisen tärkeänä, sillä presidentti Kim Il Sung lähestyi Kekkosta toistamiseen aihetta käsittelevällä kirjeellä heinäkuussa 1973.

Suomen ja Korean dkt:n suhteita on vahvistettu lukuisilla valtuuskuntavierailuilla ja näkemysten vaihdolla. Maiden välisten suhteiden kehittäminen kiinnosti presidentti Kim Il Sungia ja hän otti mielellään vastaan suomalaisia vieraita. Hänelle myönnettiin eduskunnan 75-vuotisjuhlamitali vuonna 1981. Ensimmäisen eduskunnan valtuuskunnan hän otti vastaan 1972. Kansanedustaja Matti Ahteen johtama valtuuskunta puolestaan tapasi Kim Il Sungin 1981. Kansanedustajien ryhmässä mukana ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja suomalaisen Korea-solidaarisuustyön pioneeri Anna-Liisa Jokinen on muistellut presidentti Kim Il Sungia seuraavasti:

”Istuessamme siinä vastapäätä korealaisten suuresti ihailemaa valtionpäämiestä, ja jopa lastentarhan pienokaisten rakastamaa ihmistä, totesimme hänet lämpimäksi, huumorintajuiseksi ja varsin nuorekkaaksi ottaen huomioon, että presidentti Kim Il Sung täyttää ensi huhtikuussa 70 vuotta.”

Jokisen näkemys presidentti Kim Il Sungin persoonasta on yleinen hänet tavanneiden ihmisten keskuudessa. Suomalaisten parlamentaarikkojen ohella esimerkiksi kansandemokraattisen liikkeen johtohahmot tapasivat hänet 1970 – 1980-luvuilla useissa yhteyksissä. Suomen turvallisuus - ja puolueettomuuspolitiikka näyttävät kiinnostaneen Kim Il Sungia, sillä tavatessaan 1981 SKDL:n tuolloisen puheenjohtajan Kalevi Kivistön hän totesi puheessaan:

”Suomen hallituksen ehdotus ydinaseista vapaan rauhanvyöhykkeen luomisesta pohjois-Eurooppaan saa tukea monilta Euroopan mailta. Nämä maat katsovat, että ydinaseista vapaita rauhanvyöhykkeitä tulisi luoda myös muualle Eurooppaan. Tuen lämpimästi Suomen kansan demokraattisen liiton linjaa koskien riippumattomuutta, rauhan turvaamista ja ydinaseista vapaan rauhanvyöhykkeen luomista pohjois-Euroopan alueelle.”

Parlamentaarikkojen ja puoluejohtajien ohella lukuisilla muillakin suomalaisilla oli mahdollisuus tavata presidentti Kim Il Sung erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Suomi-Korea-seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Leppänen ja Juche-aatteen opintoyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Rantala saivat usein kunnian osallistua hänen vastaanotoilleen Korean kansallisten juhlapäivien yhteydessä.

4.

Suomalaisten yhteyksistä presidentti Kim Il Sungiin kertovat sadat vieraiden tuomat lahjat, jotka ovat näyttävästi esillä Korean dkt:ssa sijaitsevan Myohyang-vuoristoon rakennetussa kansainvälisessä ystävyyden näyttelyssä. Siellä on esillä muun muassa suomalaisten hänelle lahjoittamia taideteoksia, lasitöitä, keramiikkaa, kirjoja ja muita käsitöitä.

Kiinnostus presidentti Kim Il Sungin historiaa ja aatteita kohtaan näkyy erityisesti hänen suomeksi julkaistujen teosten määrässä. Viimeisen 40 vuoden aikana ainakin 120 hänen teostaan on julkaistu suomeksi. Niitä ovat Korean dkt:n Suomessa toimineen suurlähetystön ohella julkaisseet eri yhdistykset ja puolueet. Suomi-Korea-seuran aktiivit käänsivät runsaasti Kim Il Sungin klassikkoja 1970-luvun alkuvuosina. 

Tiettävästi ensimmäiset suomenkieliset teokset ovat Korean vieraskielisen kirjallisuuden kustantamon vuonna 1971 julkaisema Toteuttakaamme vieläkin johdonmukaisemmin riippumattomuuden, itsenäisyyden ja itsepuolustuksen vallankumouksellista henkeä valtiollisen toiminnan kaikilla aloilla, Kursiivi-kirjapainon julkaisema Kim Il Sung vastaa Suomen demokraattisen nuorisoliiton valtuuskunnan Suomen kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajaa ’Kansan Uutisia’ varten tekemiin kysymyksiin sekä Sanan Tie-kirjapainon julkaisema Tehostakaamme imperialisminvastaista, USA:n vastaista taistelua.

Presidentti Kim Il Sungin suomeksi julkaistuja teoksia on levitetty laajalti ympäri Suomea ja niitä on opiskeltu Juche-aatteen opintoryhmissä. Hänen teoksiaan voi löytää useista kirjastoista sekä yliopistojen kokoelmista.

Painettujen teosten ohella presidentti Kim Il Sungin puheita ja kirjoituksia sekä artikkeleita hänen elämäntyöstään on julkaistu kymmenissä eri sanoma- ja aikakausilehdissä. Kirjapaino Sanan Tie julkaisi vuonna 1972 Korean työväenpuolueen kustantamana Presidentti Kim Il Sungin vallankumouksellisen toiminnan lyhyen historian, joka on kattava kuvaus hänen siihenastisesta elämäntyöstään.

Useat suomalaiset ovat kuvanneet presidentti Kim Il Sungia taiteessa ja kirjallisuudessa. Esimerkiksi kirjailija Olavi Linnus kirjoitti useita Kim Il Sungille omistettuja runoja, joissa kuvataan hänen elämää, aatteita ja karismaansa. Lukuisat suomalaiset artistit ja eri alojen taiteilijat ovat säännöllisesti osallistuneet kevään taidefestivaaleille Pjongjangissa, jotka järjestetään vuosittain hänen syntymäpäivänsä kunniaksi.

Useat suomalaiset valtuuskunnat osallistuivat presidentti Kim Il Sungin 80-vuotissyntymäpaivän viettoon Pjongjangissa 1992. Tuolloin presidentti otti vastaan ainakin Kommunistisen työväenpuolueen puheenjohtajan Timo Lahdenmäen ja Korea-seuran puheenjohtajan Pekka Leppäsen.

Jo 1980-luvulla Suomessa oli ryhdytty kiinnittämään huomiota Kim Il Sungin seuraajaan, Korean nykyiseen johtajaan Kim Jong Iliin. Hänen kirjallista tuotantoaan on niin ikään julkaistu suomeksi ja suomalaiset yhdistykset ja puolueet ovat säännöllisesti tervehtineet häntä kirjein ja lahjoin Korean kansallisina merkkipäivinä.

5.

Presidentti Kim Il Sungin yllättävä poismeno 8. heinäkuuta 1994 herätti surua suomalaisten Korean ystävien keskuudessa ja Korean historian tunnetuimman valtionpäämiehen kuolema huomioitiin kaikkialla tiedotusvälineissä. Sadat suomalaiset jättivät viimeisen tervehdyksensä presidentti Kim Il Sungia varten avattuun muistokirjaan Helsingissä. Puolueet ja järjestöt sekä lukuisat yksityiset henkilöt lähettivät osanottonsa Koreaan. Viime vuosien aikana monet suomalaiset ovat käyneet kunnioittamassa Kim Il Sungin muistoa hänen viimeisessä lepopaikassaan Kumsusanin mausoleumissa sekä hänen synnyinkodissaan Mangyongdaen kylässä.

Korean dkt:n korkein kansankokous julisti vuonna 1998 presidentti Kim Il Sungin Korean ikuiseksi presidentiksi ja hänen vuosittain vietettävää syntymäpäiväänsä kutsutaan nimellä auringon päivä. Suomalaiset Korean ystävät ja eri järjestöt juhlivat säännöllisesti hänen syntymäpäiväänsä seminaareilla, illanvietoilla, yhteistilaisuuksilla ja taidenäyttelyillä. Suomalaiset järjestöt vierailevat usein Koreassa juhlistamassa presidentti Kim Il Sungin syntymäpäivää ja esimerkiksi vuonna 2002 Suomesta osallistui kaksi isoa valtuuskuntaa hänen syntymänsä 90-vuotismuistotilaisuuksiin.

Presidentti Kim Il Sungin elämää ja aatteita käsitellään edelleen eri järjestöjen seminaareissa ja opintotilaisuuksissa. Juche-aatteen opintoyhdistys julkaisi vuonna 2002 suomeksi Kim Il Sungin klassisen teoksen Koko kansan yhtenäisyyteen pohjautuva suuri kymmenkohtainen ohjelma. Vuonna 1993 julkaistussa teoksessa hän käsittelee Korean riippumattoman ja rauhanomaisen jälleenyhdistämisen näköaloja ja tätä teosta pidetään hänen testamenttinaan Korean kansalle.

Suomi-Korea-seuran aloitteesta Helsingissä perustettiin lokakuussa 2009 komitea valmistelemaan vuonna 2012 vietettävää presidentti Kim Il Sungin 100-vuotissyntymäpäiväjuhlaa. Komitea nimettiin Mangyongdae-toimikunnaksi viittauksena presidentin synnyinkylään. Toimikuntaan liittyivät seuran lisäksi Juche-aatteen opintoyhdistys, Kommunistinen työväenpuolue – rauhan ja sosialismin puolesta, Kommunistien Liitto ry. ja uutistoimisto Kominform. Toimikuntaan kuuluu lisäksi kutsuttuina jäseninä presidentti Kim Il Sungin tavanneita suomalaisia. Suomi-Korea-seuran puheenjohtaja on jäsen kansainvälisessä Kim Il Sungin syntymäpäivää valmistelevassa komiteassa, jota johtaa Nepalin pääministeri Madhav Kumar Nepal.

6.

Suomalaisten suhde Korean kansan ikuiseen presidenttiin Kim Il Sungiin on aina perustunut kunnioitukseen hänen elämäntyöhönsä ja aatteisiinsa. Presidentti Kim Il Sung osoitti aina isällistä huolenpitoa suomalaisia Korean ystäviä kohtaan, vaikka hän työskenteli samaan aikaan lakkaamatta maansa menestyksen ja kansallisen jälleenyhdistämisen toteuttamiseksi. Presidentti Kim Il Sungin ja suomalaisten lämpimiä välejä ovat vahvistaneet vahva tuki Korean kansan rakennustyölle ja kamppailulle heidän valitsemallaan tiellä.

Presidentti Kim Il Sungin nimi elää suomalaisten Korean ystävien mielessä. Tästä on kiittäminen niitä kaikkia, jotka ovat vuosikymmenten varrella tehneet hänen aatteitaan ja elämäntyötään tunnetuksi. Hänen karismansa ja välitön luonteensa innoitti monia vahvistamaan suomalaisten ja korealaisten välistä ystävyyttä sekä tutkimaan riippumattomuuden aatteita. Presidentti Kim Il Sungin tavanneet suomalaiset muistavat hänet suurena valtiomiehenä ja ajattelijana, joka kohteli kaikkia ystäviään tasapuolisesti ja ilman muodollisuuksia.

Suomalaisten Korean ystävien keskuudessa vallinnut perinne tutkia presidentti Kim Il Sungin töitä jatkuu edelleen vireänä. Hänen ajatuksiaan tutkimalla on mahdollista oppia ymmärtämään paremmin kaukaisen ystäväkansan yhteiskuntaa ja maailmankatsomusta. Presidentti Kim Il Sungin aatteilla on ollut tärkeä merkitys muun muassa suomalaisen työväenliikkeen toiminnalle ja ymmärrykselle erityisesti kolmannen maailman imperialisminvastaisesta kamppailusta.

Käsillä oleva kirjoitelma on hyvä päättää siteeraukseen kirjailija Olavi Linnuksen runosta, jonka hän kirjoitti presidentti Kim Il Sungin syntymäpäivän kunniaksi 15.04.1982. Se kuuluu seuraavasti:

Mikä tekee ihmisestä onnellisen?

Jalot aatteet ja korkein moraali.

Mikä tekee ihmisestä onnellisen?

Nähdä nuoruuden unelmiensa täyttyvän.

Mikä tekee ihmisestä onnellisen?

Kanssaihmistensä palveleminen ja nähdä heidän kukoistavan.

Siksi olette onnellinen!

Siksi olette rakastettu!

Nyt juhlimme syntymäpäiväänne

ja toivotamme teille parhainta menestystä:

Terveyttä tuleville vuosille

ja uusia menestyksiä työssänne.