Yhdistyminen edellyttää rauhaa
Eteläkorealaiset osoittamassa mieltään USA:n sotaharjoituksia vastaan Soulissa.
Antti Siika-aho, Suomi-Korea-Seuran puheenjohtaja
Artikkeli on julkaistu Korean Ystävät -lehdessä 2/2014.
Koreoiden jälleenyhdistämiskehitys on pysähdyksissä. Kahden valtion välillä ei ole neuvoteltu pitkään aikaan, vaikka keskustelujen uudelleen avaamista on vaadittu laajalla rintamalla. Etelä-Korean konservatiivisen hallinnon nihkeä linja uhkaa vesittää Koreoiden välillä vuosina 2000 ja 2007 solmitut sopimukset täysin. Unelma yhdestä Koreasta elää silti yhä.
Sadat sodan erottamat korealaiset tapasivat toisiaan helmikuun lopulla 2014 Kumgangin vuoristossa sijaitsevassa keskuksessa. Sodan erottamien perheiden yhdistämiset ovat olleet jäissä vuosia, mutta Koreat päättivät järjestää erikoistapaamisen humanitaarisista syistä. Suurin osa yhdistämisohjelmaan kuuluvista on jo yli 70-vuotiaita.
Helmikuinen perhetapaaminen oli tunteikkuudestaan ja sovinnollisuudestaan huolimatta poikkeustapaus.
Pohjois- ja Etelä-Korea ovat olleet tukkanuottasilla vuodesta 2008 eteenpäin, jolloin etelässä nousi valtaan kovan linjan konservatiivinen hallinto. Tilannetta kiristivät edelleen Koreoiden kiistellyllä rajalinjalla sattuneet aseelliset välikohtaukset, eikä jälleenyhdistämisneuvotteluiden jatkamiselle löytynyt poliittista tahtoa.
Jälleenyhdistämiskehitys näyttää pysähtyneen täysin, eikä kansainvälisellä yhteisölläkään näytä riittävän mielenkiintoa sitä kohtaan.
Monet laskevat Korean demokraattisen kansantasavallan ”romahtamisen” johtavan automaattiseen yhdistymiseen, mutta nuo arviot ovat osoittautuneet epärealistisiksi ja suorastaan typeriksi.
Korean jälleenyhdistämiskehityksen henkiin herättäminen edellyttää sitoutumista vuosina 2000 ja 2007 tehtyihin sopimuksiin.
Yhdistymistä vauhdittava yhteistyö
Korean johtajat Kim Il Sung ja Kim Jong Il omistivat elämäntyönsä riippumattoman ja rauhanomaisen jälleenyhdistämisen hyväksi.
Kim Il Sungin asettamat kolme periaatetta – riippumattomuus, rauhanomaisuus ja suuri kansallinen yhtenäisyys – olivat yhdentymisen ohjenuora, jonka myös YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1975. Samoin Kim Il Sungin ennen kuolemaansa laatima 10-kohtainen ohjelma sai laajaa kansainvälistä tukea.
Koreoiden johtajien ensimmäinen huippukokous Pjongjangissa kesäkuussa 2000 oli puolestaan tulosta Kim Jong Ilin työstä ja tahdosta edistää jälleenyhdistämistä yhdessä Etelä-Korean presidentin Kim Dae Jungin kanssa.
Seuraava vuonna 2007 pidetty kokous Kim Jong Ilin ja Roh Moo Hyunin välillä vahvisti tuolloin jo vuosia jatkunutta positiivista kehitystä.
Ensimmäisen huippukokouksen tuloksena 15. kesäkuuta 2000 solmittua Koreoiden välistä julkilausumaa voi monessakin mielessä pitää historiallisena asiakirjana. Siinä tukeuduttiin vahvasti Kim Il Sungin linjaan ja asetettiin selkeät yleiset periaatteet jälleenyhdistämisen tiellä. Julkilausuman seurauksia ovat muun muassa tuhansien perheiden yhdistäminen ja Kaesongissa sijaitseva yhteinen talousalue.
Koreoiden jälleenyhdistämiskehitys oli 2000-luvun alkuvuosina vauhdikasta. Maiden välille avattiin muun muassa ensimmäinen rautatieyhteys sitten niemimaan jaon ja eri alojen asiantuntijan tapasivat toisiaan luoden yhteisiä projekteja. Korean esiintyivät näyttävästi yhdessä Sydneyn ja Ateenan olympialaisissa vuosina 2000 ja 2004.
Raha ei voi olla este
Suotuisa kehitys Korean niemimaalla ei ole ollut kaikkien mieleen. Sanotaan, että eteläkorealaisia nuoria kiinnostaa enemmän rahan tekeminen kuin yhdistyminen. Moni näkee Korean yhdistymisen vain taloudellisena kysymyksenä ja arvelee, että prosessi tulisi liian kalliiksi.
Etelä-Korean talouskasvusta sokaistuneet tulkinnat eivät vastaa todellisuutta. Jokaisen korealaisen alitajunnassa lienee ymmärrys siitä, että vain riippumaton ja rauhanomainen jälleenyhdistäminen poistaa jatkuvan jännityksen ja avaa portit vauraalle maalle. Erilaisten arvioiden mukaan yhdistynyt Korea olisi maailman seitsemänneksi suurin talousmahti.
Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja Kim Jong Un muistutti uuden vuoden puheessaan niemimaan jälleenyhdistämisen olevan tärkein kansallinen tehtävä. Hänen viestinsä oli, että Korean dkt ei tule muuttamaan politiikkaansa vaan Kim Il Sungin aikoinaan asettamasta linjasta pidetään kiinni.
Rauhansopimus on välttämätön
Jälleenyhdistämiskehitys edesauttaa Korean niemimaan liennytystä ja vauhdittaa kansalaisten hyvinvointia molemmissa valtioissa. Jännitys ja jopa suoranainen sodan uhka eivät voi enää jatkua normaalina olotilana.
Jälleenyhdistäminen ei voi edetä niin kauan kuin Yhdysvallat pitää joukkojaan Etelä-Koreassa eikä suostu solmimaan Korean sodan lopullisesti päättävää rauhansopimusta. Tekninen sotatila luo jatkuvasti uusia jännitteitä ja vaikeuttaa liennytyksen ja sovun rakentamisen ilmapiiriä.
Kansainvälisellä yhteisöllä ja esimerkiksi Suomella olisi mahdollisuus painostaa Yhdysvaltoja solmimaan rauhansopimus ja myöhemmin vetämään miehitysjoukkonsa Koreasta.
Maailmalla on jo vuosikymmenten ajan vietetty Korean solidaarisuuskuukautta, joka ajoittuu kesä-heinäkuulle. Suomalaiset Korean ystävät ja Suomi-Korea-Seura ovat työskennelleet jälleenyhdistämisen hyväksi pitkään ja ansiokkaasti.
Tuleva solidaarisuuskuukausi on hyvä hetki viedä eteenpäin viestiä solidaarisuudesta sekä rauhan ja jälleenyhdistämisen asiasta.