Ahtisaari ja Carter Pohjois-Koreaan: Suomelle mahdollisuus auttaa Koreoita saavuttamaan rauha
Korean läntisellä merellä viime vuoden aikana sattuneiden vakavien välikohtausten jälkeen Korean niemimaan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Etelä- ja Pohjois-Korea eivät ole kyenneet aikaansaamaan neuvotteluja suhteidensa korjaamiseksi. Tilannetta vaikeuttavat lisäksi Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean toistuvat sotaharjoitukset, jotka uhkaavat Korean niemimaan ohella koko Itä-Aasian turvallisuutta.
Korean niemimaan tulenarkaa tilannetta vaikeuttaa se, ettei Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välille ole vieläkään solmittu Korean sodan (1950-1953) päättävää lopullista rauhansopimusta. Pohjois-Korea on toistuvasti ehdottanut rauhansopimuksen solmimista USA:lle ja tarjoutunut tässä yhteydessä luopumaan ydinaseohjelmastaan. Bushin ja Obaman hallinnot ovat vältelleet ottamasta vastuuta asiassa eivätkä ole suostuneet rauhan solmimiseen.
Paineet rauhansopimuksen solmimiselle kasvavat koko ajan, sillä muutoin Korean niemimaan turvallisuuspoliittinen tilanne ei tule kohentumaan. Korealaiset enemmistö vaatii rauhansopimusta ja äänenpainot rauhansopimuksen puolesta ovat kasvaneet Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen ulkopoliittisessa hallinnossa.
Korean niemimaan kireästä tilanteesta huolimatta valmiudet rauhan edistämiseksi ovat olemassa. Yhdysvaltojen entinen presidentti Jimmy Carter, Irlannin entinen presidentti Mary Robinson, Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland ja Suomen entinen presidentti Martti Ahtisaari tulevat tämän kuun lopulla vierailemaan Pohjois- ja Etelä-Koreassa. Entisten valtiojohtajien vierailun tarkoituksena on tunnustella Koreoiden halukkuutta ydinaseista luopumiseen ja lopullisen rauhansopimuksen solmimiseen.
Delegaatiota johtava Jimmy Carter on vieraillut Pohjois-Koreassa kahdesti, vuosina 1994 ja 2010. Hänet tunnustetaan Pohjois-Koreassa rauhan mieheksi ja henkilöksi, jolla on mahdollisuus vaikuttaa USA:n hallinnon asenteisiin.
Ahtisaaren osallistumien Carterin johtamalle matkalle on erikoista, sillä aiemmin hän ei ole sanottavammin ilmaissut näkemystään Korean niemimaan tilanteesta tai esittänyt ratkaisuvaihtoehtoja vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin päättämiseksi. Nobelilla palkittua Ahtisaarta pidetään merkittävänä kansainvälisenä valtiomiehenä, jonka mainetta kuitenkin himmentävät hänen toimensa Jugoslavian pommittamisen yhteydessä samoin kuin hänen sotaisat puheensa meneillään olevassa Libyan kriisissä.
Ahtisaaren osallistuminen Carterin johtamalle matkalle on Suomelle näytön paikka; Pohjois- ja Etelä-Koreassa Suomea on perinteisesti arvostettu puolueettomana ja rauhaa rakastava maana, joka toimii kansainvälisessä politiikassa lääkärin ja sovittelijan roolissa. Ahtisaaren vierailun myötä Suomella on mahdollisuus vahvistaa tätä kuvaa ja ottaa aktiivisempi puolueettoman sovittelijan rooli Koreassa. Nähtäväksi jää, kykeneekö Ahtisaari edistämään Koreoiden johtajien kuvaa Suomesta rauhan maana.
Antti Siika-aho
Kirjoittaja on Suomi-Korea-seuran puheenjohtaja