Korean kysymyksen ratkaisuun uutta virettä uudella vuosikymmenellä 

Markku Heiskanen

(Julkaistu Korean Ystävät-lehdessä 1/2010) 

Korean sodan alkamisesta tulee ensi kesäkuussa kuluneeksi 60 vuotta, Korean kansa on edelleen kahtiajakautunut, ja Korean valtioiden välillä ei ole vieläkään tehty lopullista rauhansopimusta. Rauha perustuu edelleen heinäkuussa 1953 allekirjoitettuun aseleposopimukseen.

Eräät viimeaikaiset tapahtumat antavat kuitenkin aihetta varovaiseen optimismiin, että tilanne saataisiin vihdoin lopullisesti normalisoiduksi, ja päästäisiin konkreettisiin toimiin Koreoiden jälleenyhdistämiseksi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Etelä-Korean uusi hallitus pysäytti kahden edeltäjänsä harjoittaman, yhteistyöhön painottuneen politiikan KDKT:n kanssa, mikä sopi yhteen Yhdysvaltain George W. Bushin harjoittaman ”pahan akselin” –politiikan kanssa.

Yhdysvaltain politiikassa alkoi kuitenkin näkyä lientymisen merkkejä suhteiden kehittämisessä KDKT:hen Bushin virkakauden lopulla, ja Barack Obaman presidenttikausi asettaa uusia toiveita myönteisestä kehityksestä jatkossa. Vaikka Obaman hallinnon alku näytti jossain määrin jatkavan edeltäjänsä linjoja suhteissa KDKT:hen, viime vuoden lopulla tapahtui selvää yhteistyöhakuisuutta, joka näyttää ainakin jossain määrin vaikuttavan myös Etelä-Korean KDKT-politiikan kasvavaan yhteistyöhakuisuuteen.

Korean kysymystä KDKT:n ydinohjelman aiheuttamat ongelmat mukaan lukien ei voida ratkaista vain Koreoiden kahdenvälisissä suhteissa. Yhdysvaltain rooli on ensisijaisen tärkeä, mutta suhteet kaikkiin naapurimaihin ovat samoin keskeisessä roolissa.

Japanissa tapahtunut liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) tosiasiallisesti koko sodanjälkeisen ajan kestänyt valtakausi päättyi puolueen vaaleissa kärsimään murskatappioon. Toiveita voidaan asettaa uuteen Yukio Hatoyaman hallitukseen myös Japanin KDKT:n politiikan muuttumisesta yhteistyöhakuisempaan suuntaan, niin kahdenvälisesti kuin KDKT:n ydinohjelmaa, ja laajemmin Koillis-Aasian turvallisuus- ja yhteistyötä käsittelevissä ns. kuusikantaneuvotteluissa.

Kiinan pääministeri Wen Jiabao’n valtiovierailu KDKT:hen viime lokakuun alussa maan johtajan Kim Jong-il’in isännyydessä oli merkittävä niin maiden kahdenvälisten suhteiden kuin lukkiutuneen KDKT:n ydinaseongelmaan keskittyneen monenkeskisen neuvotteluprosessin uudelleenkäynnistämisen kannalta.

Vierailun aikana allekirjoitettiin tukku taloudellista ja kaupallista yhteistyötä koskevia sopimuksia. Taloussuhteet Kiinaan ovat KDKT:lle elintärkeät. Maiden välisen kaupan arvo vuonna 2008 oli 2,8 miljardia dollaria.

Kiinalle vierailun keskeinen poliittinen tavoite oli saada KDKT uudelleen mukaan maan ydinohjelmaan keskittyviin, Kiinan johdolla käytäviin kuuden vallan neuvotteluihin, joista se sanoutui irti viime keväänä, ilmoittaen ettei se enää koskaan palaa neuvotteluihin. Samalla se sanoutui irti Korean sodan sotatoimet päättäneestä aseleposopimuksesta vuodelta 1953.

Kim Jong-il lievensikin vierailun aikana KDKT:n aiempaa asennetta ilmoittamalla olevansa valmis palaamaan monenkeskisiin neuvotteluihin, mikäli niitä edeltäisivät kahdenkeskiset neuvottelut Yhdysvaltain kanssa.

Yhdysvallat vastasi Kim Jong-il’in uuteen siirtoon ilmoittamalla, että sen tavoitteena on edelleen KDKT:n ydinohjelman täydellinen ja todennettu alasajo, mutta se ilmoitti olevansa avoin myös kahdenvälisille keskusteluille, kunhan ne tapahtuvat ns. kuusikantaneuvottelujen kehikossa, eivät siis välttämättä suoranaisesti niiden osana. Näissä päästiinkin alkuun joulukuussa Pjongjangissa.

Muutosta voidaan pitää merkittävänä. Parhaassa tapauksessa syntyy kuusikantaneuvottelujen laajempaan kokonaisuuteen paitsi KDKT:n ja Yhdysvaltain kahdenkeskinen kontakti, myös esim. Korean sodan viralliseen rauhansopimukseen tähtäävät ns. nelikantaneuvottelut sodan osapuolten Etelä-Korean ja KDKT:n, Yhdysvaltain ja Kiinan välillä. Korean sodan rauhansopimus, tai siihen tähtäävä väliaikainen asiakirja, olisi yksi merkittävä askel koko ongelmatiikan ratkaisussa. Mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen.

KDKT:n perinteisessä, maan kolmessa päälehdessä 1.1.2010 julkaistussa uudenvuoden pääkirjoituksessa todetaan, että rauhan ja vakauden takeeksi Korean niemimaalla ja koko Aasiassa KDKT:n ja USA:n vihamielisten suhteiden tulisi loppua. KDKT:n vankkumaton linja on luoda kestävän rauhan järjestelmä Korean niemimaalle ja tehdä siitä ydinaseista vapaa dialogin ja neuvotteluiden avulla.

Tervehdyksessä korostetaan vuoden 2000 Koreoiden huippukokouksen julkilausuman merkitystä, ja sen roolia matkalla kohti Koreoiden rauhanomaista jälleenyhdistymistä.

Tervehdys on otettu vastaan maailmalla myönteisesti. Näitä tavoitteita tulee kaikkien tukea alkaneella vuosikymmenellä.

(Kirjoittaja on Kööpenhaminassa toimivan Nordic Institute of Asian Studies - instituutin vanhempi tutkija)