Nettikolumni:

Talouspakotteet ja sotilaallinen kiristys heikentävät Pohjois-Korean ruokaturvaa

Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) koki 1990-luvulla vakavan ruokakriisin. Tuhansia ihmisiä menehtyi aliravitsemukseen. Syynä nälänhätään olivat useat perättäiset luonnononnettomuudet, sosialististen maiden kaupan romahdus ja USA:n taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen kiristys.

Pohjois-Korea selvisi 2000-luvun alussa pahimmasta; maatalouden tuotto parani ja talouden elpyminen vauhditti maatalouden modernisointia. Maa sai myös elintarvikeapua muista maista ja kansainvälisiltä järjestöiltä.

Pohjois-Korean hallituksen toimenpiteiden seurauksena kansalaisten elintaso ja ruokaturva on parantunut huomattavasti. Talouden elpymisen ja valuuttatulojen ansiosta maalla on myös mahdollisuus ajoittain ostaa viljaa ja maatalouskalustoa. Kehitys on kuitenkin ollut rönsyilevää. Suurin syy tähän on Korean maaperä; yli 80 % Pohjois-Koreasta on vuoristoa ja rannikon viljelyyn soveltuvat alueet ovat jatkuvasti uhattuina vuosittaisten monsuunisateiden vuoksi.

Toinen syy hitaalle kehitykselle ovat USA:n vuosikymmeniä ylläpitämät pakotteet ja sotilaallinen uhkailu; niiden seurauksena Pohjois-Korean on vaikea luoda ulkomaankauppasuhteita ja sitä kautta saada valuuttaa esimerkiksi lannoite- ja koneenrakennusteollisuuden modernisoimiseksi. Sotilaallisen uhan vuoksi Pohjois-Korea joutuu jatkuvasti uusimaan puolustuskapasiteettiaan. Se nielee 16 % maan budjetista. Summa on valtava ja sitä tarvittaisiin kipeästi juuri ruokaturvan parantamiseksi.

Pohjois-Korean vuosittainen viljantuotanto on nykyisin laskentatavasta riippuen 4,5 – 5 miljoonaa tonnia vuodessa. Vertailukohtana mainittakoon, että 1990-luvun kriisin aikana maan vuosituotanto oli vain noin 2,5 miljoonaa tonnia. 24 miljoonaisen väestön tyydyttävä ruokahuolto edellyttäisi 5,5 – 6 miljoonan tonnin vuosituotantoa. Tähän tavoitteeseen Pohjois-Korea ei ole onnistunut pääsemään.

Viime syksyn tulvat ja erityisen kylmä talvi rokottivat pahasti Pohjois-Korean ruokavarantoja. Vuodenvaihteessa Pohjois-Korea vetosi useihin maihin ja järjestöihin akuutin ruoka-avun saamiseksi. Maassa laajan kartoituskierroksen tuolloin tehneet YK:n alajärjestöt WFP, FAO ja Unicef toistivat saman viestin. Nämä vetoomukset eivät tuolloin maailmalla kiinnostaneet. Etelä-Korean USA-mielinen johto kehtasi kaiken lisäksi väittää, ettei pohjoisessa ole ruokaongelmaa ja että maa yrittää vain kerätä tarpeeksi elintarvikevarastoja ikään kuin ahneuttaan.

Pohjois-Korean ruokatilanne huomioitiin kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Esimerkiksi suomalainen avustusjärjestö Fida International toimitti maan pohjoisosan kouluihin 50 tonnia riisiä. Suomi-Korea-seura tuki tätä avustustoimintaa jäsentensä keskuudessa toimeenpannulla keräyksellä.

Elokuussa Pohjois-Koreaa kohtasivat jälleen kovat rankkasateet. Kymmeniä tuhansia hehtaareja peltoa tärveltyi ja merivesi virtasi alaville pelloille. Viime talven ja tämän kesän onnettomuuksien seurauksena maan ruokaturva on taas uhattuna. Suurimmat riskiryhmät ovat lapset ja sairaat.

Ylen uutiset ja a-studio tekivät 14.09. näyttävän reportaasin Pohjois-Koreasta. On sinänsä hyvä, että asioita tuodaan esille. Sen sijaan on merkillistä, ettei Yleä tai Beijingissä päivystävää Kari Ahlbergia viime keväänä tippaakaan kiinnostaneet esimerkiksi Pohjois-Korean ja maailmanjärjestöjen varoitukset. TV-jutuissa esitettiin epämääräisiä väitteitä. Tilanteen taustoja ei tuotu millään tavoin esille, vaikka Ylellä on taatusti mahdollisuus seurata Korean tilanteesta paljon kertoneita aasialaisviestimiä. Ylen juttujen sävy oli tietyllä tavalla jopa vahingoniloinen. Näin ei pitäisi olla.

Pohjois-Korea kehittää nyt taloussuhteitaan Kiinaan ja Venäjään. Rasonin vapaakauppa-alue kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia ja pohjoiseen virtaa nyt valuuttatuloja, joilla voidaan ostaa viljaa, lannoitteita ja kalustoa. Pohjois-Korea on saanut uudelleenkäynnistettyä omaa lannoitetuotantoa ja kymmeniätuhansia hehtaareja rannikkoalueita on kuivatettu viljelykäyttöön. Venäläisviestimien mukaan Pohjois-Korea on vuokraamassa 200 000 hehtaaria maata Venäjän kauko-idästä viljantuotantoa varten.

Pohjois-Korean ruokaturvan paraneminen on viime kädessä kiinni USA:sta. Niin kauan kuin USA jatkaa härnäämistään, Pohjois-Korealla on vaikeuksia solmia kauppasuhteita ja se joutuu syytämään varoja puolustukseen. USA:n on lopetettava rikolliset pakotteensa ja tahallinen sotilaallinen vastakkainasettelu. Yhdysvaltojen politiikan muutos on edellytys Korean ruokaturvan vahvistamiseksi ja ruokaongelmien ratkaisemiseksi pysyvästi.

Antti Siika-aho

Kirjoittaja on Suomi-Korea-seuran puheenjohtaja